Turun Kansallisseuran historia

Mahdollisuus tulla kuulluksi

Tärkeitä toimintamuotojamme ovat keskustelutilaisuudet, joissa “purnaaville porvarillisille kelpo turkulaisille” annetaan mahdollisuus kuulla virkamiesten, kaupunginvaltuutettujen ja muiden yhteisten asioiden hoitoon vaikuttavien henkilöiden esityksiä ajankohtaisista aiheista ja näiden jälkeen lausua oma mielipiteensä kuulemansa suhteen. Näitä tilaisuuksia on lähinnä syys- ja kevätkokousten yhteydessä. Aloitteet ja lausunnot ajankohtaisista kaupunkilaisia koskettavista asioista ovat yhdistykselle tärkeä vaikuttamisen muoto.

Myös virkistävät tutustumismatkat ja retket ovat erinomainen tilaisuus yhteiskunnallisten asioiden parissa askarteluun mukavassa seurassa. Samalla voi päästä näkemään paikkoja, joihin muuten ei olisi lainkaan pääsyä. Tällaisia tilaisuuksia ovat olleet esim. maakuntamatkat, kartanoretket, eduskuntavierailut, Brysselinmatkat tai tutustumiset historiallisiin kohteisiin.

Toimintamme on suunnattu kaikenikäisille kokoomuslaisille.

Äänivaltaa rekisterissä olevan jäsenmäärämme pohjalta

Paikallisyhdistyksenä Turun Kansallisseura on jäsenenä Kokoomuksen Turun Aluejärjestö ry:ssä (lyh.KTA) ja edelleen Varsinais-Suomen Kokoomus ry:ssä. Näissä molemmissa meillä on äänivaltaa rekisterissä olevan jäsenmäärämme pohjalta. Voimme myös tehdä aloitteita näissä yhdistyksissä edelleen käsiteltäviksi. Vaikutamme suoraan kaupunginvaltuutettuihin ja muihin luottamushenkilöihin, myös kansanedustajiin.

Toimintamme pohjautuu perusarvoihimme, jotka olemme jalostaneet aikaisempien ”Koti, uskonto, isänmaa” pohjalta nykyaikaisempaan, avarakatseisempaan muotoon ”Turvallinen koti, vastuuntuntoinen vapaus, vastuullinen markkinatalous, vankkumaton yritteliäisyys, kansallinen isänmaallisuus, kristillinen etiikka”. Nämä arvot mielessämme pyrimme olemaan mukana asuin- ja elinympäristömme kehittämisessä.

Turun kaupungista ja läänistä

Uudessa Aurassa julkaistiin 6.marraskuuta 1897 ilmoitus, jossa ”kaikkia niitä suomenmielisiä turkulaisia, jotka harrastavat uuden yleisen kansallisseuran perustamista Turkuun, pyydetään saapumaan yksityiseen kokoukseen, joka pidetään Kristillisen Raittiusseuran huoneustossa Puutarhakatu 6 B sunnuntaina marraskuun 7. p:nä kello ½ 7 i.p.”

”Turun kaupungista ja läänistä” -palstalla samaisessa lehdessä todettiin, että ”suomalaisen sivistyksen työssä” oli paljon tehtävää niin maakunnassa kuin kaupungissakin ja toivottiin, että löytyisi runsaasti niitä suomenmielisiä, ”jotka tahtoisivat halusta jotakin yhteisin voimin tehdä”. Lehdessä tähdennettiin edelleen, että perustettavaan seuraan ”voivat yhtyä niin alemmat kuin ylhäisetkin kansankerrokset sekä herrat että työmiehet”.

Suomalaisuuden asia sai turkulaiset sankoin joukoin liikkeelle. Kristillisen Raittiusseuran huoneisto täyttyi ääriään myöden ja kun Turun Kansallisseuran varsinainen perustava kokous 12. marraskuuta 1897 pidettiin, paikalla oli ”kaikkia kansankerroksia” edustava kolmeensataan nouseva kansalaisjoukko, joka Uuden Auran mukaan päätti yksimielisesti Turun Kansallisseuran perustamisesta, hyväksyi sille säännöt lähes ehdotetussa muodossa ja valitsi toimikunnan hankkimaan niille vahvistuksen.

Kuvernöörinvirasto vahvisti säännöt 4. joulukuuta 1897

Viikkoa myöhemmin pidetyssä Turun Kansallisseuran ensimmäisessä kokouksessa  seuran puheenjohtajaksi valittiin vapaaherra Valde von Hellens, varapuheenjohtajaksi Uuden Auran päätoimittaja Rufus Saikku ja johtokunnan jäseniksi pankin varajohtaja K.A. Hellman, kansakoulunopettaja Pekka Kärnä, huutokauppatirehtööri G.E. Bröcker, tohtori K.R. Melander ja seppä K.H. Nyström sekä varajäseniksi neiti Augusta Grönsten ja rouva Jahnsson.

”Turku – muuttuva kaupunki” -teoksessa vuodelta 2011 todetaan virheellisesti: ”Turun Suomalaisella Klubilla kuohui. Vanhasuomalaiset, jotka kannattivat myöntyväisyyttä venäläistämistä ajavaa hallintoa kohtaan, erosivat klubista ja perustivat 1902 Turun Kansallisseuran. Sen tavoitteet olivat lähinnä kielipoliittisia. Kansallisseuran selkärangan muodostivat 13 Turun hovioikeuden jäsentä ja kanneviskaali, jotka oli nimitetty virkoihinsa venäläisvallan erottamien, kapinallisten nuorsuomalaisten tilalle. He olivat toiminnan miehiä. Ensimmäisenä vuotenaan vanhasuomalainen Kansallisseura perusti Turun Suomalaisen Yhteiskoulun, ja vuoden päästä puuhattiin jo omaa säästöpankkia. Turun Suomalainen Säästöpankki avasi ovensa lokakuun 1. päivänä 1904.”

Turun Kansallisseura oli silloin Suomalaisen Puolueen paikallisosasto

Kansallisen Kokoomuksen tultua perustetuksi perustettiin sen paikallisosastoksi muodollisesti uudelleen Turun Kansallisseura 27.12.1918. Nimi, osa hallituksen ja suuri osa seuran jäsenistä oli samoja kummassakin Kansallisseurassa, joten hyvällä syyllä voidaan sanoa yhdistyksemme olevan tämän vanhan, vuonna 1897 perustetun Kansallisseuran perinteen jatkaja.

Yhdistyksen kunniajäsenet

Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja

Kunniajäsenet

Juha Hermonen

Koti, uskonto, isänmaa

Turvallinen koti, vastuuntuntoinen vapaus, vastuullinen markkinatalous, vankkumaton yritteliäisyys, kansallinen isänmaallisuus, kristillinen etiikka